Aivan Helsingin vilkkaimpaan ydinkeskustaan, Lasipalatsin aukion alle on rakenteilla uusi Amos Andersonin taidemuseo, joka tulee kantamaan nimeä Amos Rex.

Vuoden 2016 alussa alkaneet rakennustyöt ovat jo kovassa vauhdissa ja tavoitteena on avata uudenlainen taidemuseo yleisölle vuoden 2018 keväällä.

Kuinka hanke sai alkunsa

Amos Rex sai alkunsa, kun Föreningen Konstsamfundet- yhdistys ehdotti syksyllä 2013 Helsingille uuden taidemuseon rakentamista ja jo keväällä 2014 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Hankkeen onnistumisen edellytyksenä oli uuden kiinteistöyhtiön perustaminen ja Lasipalatsin omistuksen siirtoa tälle kiinteistöyhtiölle, kiinteistöyhtiö nimettiin Helsingin Lasipalatsiksi. Kiinteistöyhtiön osakkaita ovat Helsingin kaupunki sekä Föreningen Konstsamfundet. Nykytaidemuseon rakentamisen yhteydessä kulttuurihistoriallisesti tärkeää, vuonna 1936 valmistunutta rakennusta Lasipalatsia peruskorjataan.

Suunnitelmissa peruskorjaus ja uudet tilat

Osa lasipalatsin tiloista, kuten esimerkiksi elokuvateatteri Bio Rex yhdistetään osaksi uudenlaista taidemuseota ja siellä tullaan myös jatkossa järjestämään teatterin suosita keränneitä elokuvafestivaaleja. Elokuvateatteria kunnioittaen ”Rex” nimi halutaan säilyttää, mikä on yksi syy taidemuseolle valittuun Amos Rex nimeen. Nimi soveltuu myös ulkomaalaisen suuhun ja lisäksi näin voidaan jättää Bio Rexin suojeltu valomainos Lasipalatsin katolle valaisemaan Helsingin keskustan yötä.

Suurin osa Lasipalatsin tiloista aiotaan kuitenkin säilyttää entisellään. Lasipalatsin liiketilat ja ravintolat suljettiin peruskorjauksen vuoksi samalla kun museon kaivutyöt alkoivat, mutta ensimmäiset ravintolat ovat avanneet jo tämän vuoden maaliskuussa ovensa uudelleen.

Esimerkiksi toisessa kerroksessa oleva Ravintola Lasipalatsi ja sen yhteydessä oleva Bar Lasipalatsi avasivat ovensa laajentuneina, mutta vain hivenen uudistuneina. Ravintola on aivan selvästi tunnistettavissa samaksi ravintolaksi, joka siinä sijaitsi ennen remontin alkamista. Tämä piirre viehättää varmasti kävijäöitä, jotka tunsivat paikan aiemmilta vuosilta.

Myös alakerrassa sijaitseva, nuorempien helsinkiläisten suosiossa ollut kahvila on avannut ovensa ja Mannerheimin tien puoleinen terassi tulee olemaan auki myös tänä kesänä. Omistussuhteet eivät muutu ja Lasipalatsissa sijaitsevat liiketilat tulevat myös jatkossa olemaan Helsingin kaupungin hallinnassa.

Keskeinen kulttuurin tyyssija

Amos Rex taidemuseosta ja Lasipalatsista on tarkoitus tulla kulttuurikeskus, jossa taiteen ja kulttuurin ystävät voivat tavata ja viettää aikaansa.

Keskeisen sijainnin tavoitteena on tuoda taide keskelle suomalaisten elämää ja maan alle rakennettaessa luonnonvaloa on helpompi säädellä. Rakennussuunnittelussa on myös muistettava, ettei Lasipalatsin aukion päälle saa rakentaa. Tämä on luonnollisesti asettanut varsin tiukat rajat arkkitehdin piirustuksille.

Päädyttiin ratkaisun, jonka mukaan Lasipalatsinaukion pintamateriaaleiksi valittiin asfaltti. Museon kattokummut puolestaan tullaan valmistamaan niin kutsutusta hohtobetonista. Kyseessä on lasia sisältävä väribetoni. Mielenkiintoisinta suunnittelussa lienee se, että kattojen kumpujen yli voidaan kulkea. Maltillisia kumpuja on mahdollista käyttää niin estradeina kuin katsomoina, tai vain rentoon oleiluun. Tilaa tulee olemaan myös polkupyöräpaikoille ja ravintolaterasseille.

Keskeisellä sijainnilla oleva taidemuseo voisi myös lisätä Helsingin vetovoimaa matkailukohteena sekä kulttuurikaupunkina ja näin ollen lisätä turistien määrää Helsingissä. Amos Rex tulee olemaan jo kolmas museo Helsingin ydinkeskustassa pienellä alueella, mutta toiveena on, etteivät museot kilpailisi keskenään, vaan tekisivät yhteistyötä muodostaen museoiden keskittymän.

Amos Rexiin yleisötavoitteena on 100 000 kävijää vuodessa ja toiveena on saada enemmän nuorisoa innostumaan taiteesta ja kulttuurista. Lisäksi museoon on tulossa nuorisotoimen piste, nuorille tarkoitettuja tiloja ja museo aikoo aloittaa pysyvän yhteistyön Helsingin kaupungin nuorisotoimen kanssa. Tämä on loistava idea, joka tuo nuoret ja kulttuurin yhteen.

Mies museon takana

Amos Andersonin yksityiset kokoelmat omistava Föreningen Konstsamfundet on Amos Rexin toteuttamisen takana ja he tulevat myös huolehtimaan uuden taidemuseon ylläpidosta. Museon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit ja pääarkkitehtinä toimi Asmo Jaaksi. Rakennuksesta vastaa Haahtela-rakennuttaminen Oy toimeksiantajanaan kiinteistöosakeyhtiö Glaspalatset i Helsingfors Ab.

Amos Anderson syntyi Turunmaan saaristossa syyskuussa 1897 ja kuoli huhtikuussa 1961. Hän oli kunnianhimoinen liikemies sekä taiteen että kulttuurin ystävä. Hän omisti Suomen suurimman ruotsinkielisen päivälehden Hufvudstadsbladetin ja toimi sen päätoimittajana vuodesta 1928 vuoteen 1936 asti.

Anderson toimi myös kiinteistösijoittajana, kansanedustajana, presidentin valitsijamiehenä ja näytelmäkirjailijana. Hän lisäksi rahoitti muun muassa Ruotsalaisen teatterin korjaustöitä, sekä tuki Helsingin taidehallin rakentamista ja Turun Åbo Akademia.

Vuonna 1940 hän perusti Konstsamfundetin ja yhdistys oli Andersonin kuollessa ainoa perijä, kuten hän testamentissaan määräsi. Yhdistyksen tehtävänä on Andersonin toivomuksen mukaisesti ylläpitää Amos Andersson- nimistä taidemuseota, joka sijaitsee Yrjönkadulla hänen entisessä asuintalossaan ja hänen lomahuvilallaan sijaitsevaa Söderlångvikin museota sekä tukea vuosittain jaettavilla apurahoilla suomenruotsalaista kulttuuria, kuten musiikkia, kuvataidetta, kirjallisuutta ja teatteria.

Amos Anderson tunnetaan laajasta modernista taidekokoelmastaan

Runkona museoille toimii Amos Andersonin keräämä ja omistama 250 taideteoksen kokoelma, sekä hänen kotonaan ollut sisustus. Museon voidaan sanoa olevan erikoistunut kotimaiseen 1900- ja 2000-luvun taiteeseen. Tosin, nämä ei ole ainoat museossa nähtävillä olevat teokset, vaan tiloissa tullaan järjestämään vaihtuvia näyttelyitä tasaisin väliajoin. Hankinnoissaan museo on aina keskittynyt uuteen ja ajankohtaiseen taiteeseen, puhuttelevaan taiteeseen. Kun rakennustyöt saadaan päätökseen, on meillä Helsingissä varmasti uusi kansainvälisesti merkittävä taidemuseo!

Museon nykyisiin tiloihin Yrjönkadulle tulevat todennäköisesti jäämään Amos Andersonin kotimuseo sekä kappeli. Näissä tultaisiin edelleen esittelemään Sigurd Frosteruksen taidekokoelmaa.